Eeva (eturtiai@cc)

 

... Silloin tuli naapurin Maija paikalle. "Mikäs sekasorto täällä vallitsee?" Maija kysyi ja Ongelma j selitti. "Mutta eihän tuo onnistu alkuunkaan", Maija nuhteli. "Minä en millään osaa laskea niin pitkälle, kuin jonoa riittää." Vastarannakiiski komensi edelleen toisia jonoon ja murmatti Maijalle: "Eihän sinun tarvitse meitä osata laskea, mitäs hyötyä siitä olisi? Meitähän on ääretön määrä eikä meitä voi laskea. Kuitenkin meidät voi laittaa jonoon järjestykseen toisin kuin aina on uskottu."

Jonoon järjestäytyminen sujui sutjakasti, ja pian kaikki sisarukset olivat nimetty siten, että jokaisen nimi oli Ongelma m, m=1,2,3,... . Jono kiemurteli käärmeen lailla pitkin pihamaata, mutta  äärettömyyksiin menevä jono mahtui hyvin pihamaalle sillä sisarusten vanhemmat olivat onneksi ostaneet äärettömän suuren pihamaan. Kuinka heillä oli ollut tähän varaa? No, hehän olivat rahastaneet naapureitaan päätöksistä, jotka sisarukset olivat tehneet heidän puolestaan.

 

Naapurin Maija katseli jonoa ihmeissään ja puisteli päätään sanoen: "Nyt tämä ei kyllä käy laatuun! Miten minä nyt voin kysyä, mitä laittaisin huomenna päälleni mummon synttäreille, kun PäällePanoOngelma on nykyisin Ongelma 39898934287248729479 enkä millään jaksa juosta hänen luokseen tuonne 738783787 kilometrin päähän? Ennen sain haluamani ongelman tähän pihaportille vain huutamalla hänen nimeään. Ja eikö teidän olekin hieman tylsää olla yhdessä jonossa sen sijaan että pelaisimme jalkapalloa ja leikkisimme barbeilla kaikki sulavasti sekasorrossa?"

 

Niinpä sisarusparvi päätti yhdessä sekoittaa taas jonon ja ottaa takaisin omat nimensä. Vastarannakiiski oli tästä hieman nyreissään, sillä nyt hän ei tiennyt kenen kanssa olisi eri mieltä, koska hän ei voinut olla Ongelma j eli 'Se, joka on erimieltä Ongelman i kanssa syötteestä i'. Kuitenkin vastarannakiiski piristyi huomatessaan, että hänhän voi edelleen olla kaikkien kanssa eri mieltä – ja nyt hän oli todistanut lallatuksen "Meitä on niin paljon, ettei meitä voi pistää mihinkään jonoon järjestykseen" vääräksi.

 

Siispä nykyisin sisarusparvi lallattelee "Meitä on niin paljon, ettei meitä voi laskea. Meidät voi kuitenkin laittaa jonoon järjestykseen!" Tähän naapurin Liisa kuitenkin vielä kommentoi: "Vastarannakiiski, eikös sinun pitäisi olla tästäkin eri mieltä?"

 

Anna-Maija Koukku

 

"Eihän ensinnäkään kaikkia päätösongelmia saada koskaan edes numeroitua, koska teitä on niin paljon, ettei viimeistä numeroa pystytä lainkaan sanomaan. Lisäksi kaikkien elämä menee täysin sekaisin. Päätösongelmat vaan juoksentelevat edestakaisin pihalla kun yrittävät saada numeroaan selville ja muut kylän asukkaat tuskailevat ratkaisemattomien ongelmiensa kanssa. Ja oletko ajatellut tätä asiaa ihan loppuun asti kunnolla? Oletko ajatellut, mitä käyttäytymisesi saa aikaan päätöksissä?!? Monet asiat kääntyvät päälaelleen ja eteen tulee ongelmia, jotka käytöksesi vuoksi eivät ratkeakaan tai antavat väärän neuvon ihan vain sinun itsekkyytesi vuoksi. Kyllä nyt on saatava tähän hommaan järkevämpi ratkaisu", Maija lateli hyvin tuohtuneena. Ongelma j kuunteli hieman nolostuneena Maijan nuhtelua ja häntä alkoi jo kaduttaa koko juttu. Niin todellakin, hän oli ollut hyvin itsekäs alkaessaan järjestellä asioita oman mielensä mukaisesti kysymättä edes kenenkään mielipidettä.

Pihalla oli tullut hiljaista Maijan puheen aikana kun kaikki päätösongelmat kuuntelivat kuinka tässä asiassa oikein käy. Ongelma j rykäisi hieman selvittääkseen kurkkuaan ja alkoi puhua: " Taidan olla kaikille anteeksipyynnön velkaa. Toimin ajattelematta, mutta onneksi Maija tuli valaisemaan mieltäni. Unohtakaa koko numeroituminen. Nyt ymmärrän, että syötteemme voidaan numeroida, mutta meitä ei . Eikä tarvitsekaan, koska kaikki toimii todella hyvin omilla nimillämme". Hetken oli aivan hiljaista, mutta sitten kaikki aloittivat taputtaa ja hurrata. "On vielä eräs asia", huudahti Ongelma j, "ja se on minun nimeni. En halua olla enää edes nimeltäni "Vastarannankiiski", olisiko jollain hyvää ehdotusta?" Maija oli kuunnellut hiljaa tähän asti, mutta nyt hän sanoi:" Minusta sinulle sopisi oikein hyvin nimi "OnkoOikein". Sinä olet oppinut tänään hyvin tärkeän taidon -olet oppinut ajattelemaan. Jos jollekin päätösongelmalle tai kyläläiselle tulee joskus vaikeuksia ymmärtää jotain asiaa, niin hän voi tulla kysymään sitä sinulta." Ongelma j punehtui hieman mielihyvästä ja otti uuden nimen ilolla vastaan.

 

 

 

mzitting@cs.joensuu.fi

 

”Ai miten niin ei onnistu?” Ongelma j intti vastaan.

”Ajattelepas vähäsen”, Maija aloitti, ”Teitä on todella monta, kuinka pitkä

rivi teistä oikein tulisi?”

Ongelma j näytti miettiväiseltä ja vastasi hitaasti ja vähän epäröiden: ”Aika

pitkä, luulisin.”

”Kuinkas ajattelit järjestää teidät?” Maija tiukkasi ongelma j:ltä. Ja jatkoi

samaan hengenvetoon:” Jos järjestät teidät syötteen mukaan järjestykseen niin

minne sinä oikein tulet? Tai jos tulee uusi ongelma?”

Ongelma j näytti hämmentyneeltä, hän ei oikein tiennyt mitä ajatella. Hänestä

hänen ideansa vaikutti oikein hienolta ja järkevältä, kaikki olisivat

järjestyksessä. Ja mitä Maija tarkoitti, sillä, ettei Ongelma j:n paikkaa

tiedettäisi? Ongelma j ei todellakaan tiennyt mitä hänen pitäisi asiasta

ajatella.

Ongelma j oli pitkään hiljaa. Kaikki ongelmat ja Maija katsoivat häntä. Maija

kysyi: ” Mitä sinä nyt mietit?” Ongelma j huokasi pitkään ja raskaasti, ”Nyt

minä en oikein ymmärrä tätä juttua”, hän sanoi hiljaa.

Maija katsoi Ongelma j:tä ja sanoi: ”Niin, ei se olekaan helppo juttu. Jos me

sanomme, että teitä ei voi laskea niin sinä olet eri mieltä, entä jos me

sanomme että teidät voi laskea niin etkös sinä silloin olisi toista

mieltä?” ”Niin, olisin minä erimieltä”, Ongelma j myönsi ja mietti kuumeisesti

mihin Maija oikein pyrki. ”Sinä olet aina erimieltä toisten vastauksista, joten

silloin sinä olet joskus erimieltä itsesi kanssa ja se taas ei oikein sovi”,

Maija selitti.

”Tuo on kyllä totta”, Ongelma j hihkaisi. ”Nyt minusta tuntuu, että taidan

ymmärtää mitä tarkoitat. Niin ja olisihan se aika vaikeata kaikille jos me

olisimme rivissä, minä en voisi jutella ensimmäiselle ongelmalle ja teillä

menisi viikko ennen kuin pääsisitte Mitä-syödään-sunnuntaina ongelman luo.”

Muut ongelmat nyökyttelivät kovasti.  ”Se olisikin suuri ongelma”, Maija

myönsi.  ” Meidän pitää kyllä jatkaa ihan kuin ennekin, niin se on kaikille

mukavampaa”, ongelma j tokaisi lopuksi.

 

 

Yevgeniya Kulikova

 

”No way, this won't work at all”, replied Maya. ”If you don't belive me, let's

ask the one of you - IfDecisionProblemsCoutable”. And they do it. The

IfDecisionProblemsCountable thinks a little and than say ”NO. We are

uncountable!”. And then she explains the answer:

“We all know that real numbers are uncountable. So as we can answer on every

question there are such problems between us as IfPositive3.2, IfPositive(-

3.556) and so on. And for every real number there is its on such decision

problems. And this is only one example of such problems. So, if we have

uncountable real numbers and for each of them its own problems, we have

uncountable number of decision problems!

And nobody can count us!”

W.

Silloin tuli naapurin Maija paikalle. "Mikäs sekasorto täällä vallitsee?" Maija kysyi ja Ongelma j selitti. "Mutta eihän tuo onnistu alkuunkaan", Maija nuhteli. "Mitä sinä vastaat, jos minä annan Syötteen j ja kysyn päätöstäsi?" Ongelma j mietti ja mietti ja mietti vielä lisää, mutta ei keksinyt ratkaisua. "Jos minä vastaan 'kyllä', se tarkoittaa, että Ongelma j vastaa 'ei', ja jos vastaan 'ei', täytyy Ongelman j vastata 'kyllä'. Mutta minähän olen itse Ongelma j!" "No niin, näetkös nyt, Vastarannankiiski." Maija sanoi. "Et voi olla 'Se, joka on erimieltä Ongelman i kanssa syötteestä i', sillä et voi numeroida teitä millään tavalla. Teitä on aivan liian monta." Ja kaikki päätösongelmat huokasivat helpotuksesta ja aloittivat taas lallatuksensa, sillä heidän oli ollut aivan mahdotonta asettua mihinkään jonoon.