9 Tietojenkäsittelytiede (versio 12.4.2006 10:14:34)

9.1 Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos

Puhelin	(013) 251 111 (vaihde)
Katuosoite	Länsikatu 15, 80110 Joensuu (Joensuun Tiedepuisto)
Postiosoite	PL 111, 80101 Joensuu
Faksi	(013) 251 7955
Toimisto	Osastosihteeri Eeva Saukkonen, puh. 251 7928
Sähköposti	Eeva.Saukkonen (a) cs.joensuu.fi
Internet	http://www.joensuu.fi/tkt/
Laitoksen johtaja (31.7.2006 asti)	Professori Jussi Parkkinen, puh. 251 7932
Varajohtaja	Lehtori Simo Juvaste, puh. 251 7925

Henkilökunta	Huone	Puhelin

Professorit
Alho, Juha FT (tilastotiede)	T/B33X	251 4202
Fränti, Pasi FT (tietojenkäsittelytiede)	T/B331	251 7931
Kolehmainen, Osmo FT (tilastotiede)	T/B33X	251 4206
Parkkinen, Jussi FT (medialaskenta ja optinen teknologia)	T/B332	251 7932
Sajaniemi, Jorma FL (kognitiotiede)	T/B333	251 7933
Sutinen, Erkki FT (didaktinen tietojenkäsittelytiede)	T/B334	251 7934
mvs. Tukiainen, Markku FT (ohjelmistotuotanto)	T/2D306	251 7940

Kaikkien virkojen alana on tietojenkäsittelytiede tai tilastotiede. Suluissa on mainittu se tutkimuksen ja opetuksen ala, josta kukin professori vastaa.

Yliassistentit
Ageenko, Evgeny FT (tietojenkäsittelytiede)	T/B337	251 7937
Hauta-Kasari, Markku FT (signaalinkäsittely) (virkavapaa)	T/2C110	251 5613
mvs. Kolesnikov, Alexander FT	T/B359	251 7903
Tukiainen, Markku FT (ohjelmistotuotanto) (virkavapaa)	T/2D306	251 7940

Lehtorit
Juvaste, Simo FT (tietojenkäsittelytiede)	T/B325	251 7925
Korpelainen, Eero FL (tilastotiede)	T/BXX	251 4204
Kuittinen, Marja FT (tietotekniikan opetus) (virkavapaa)	T/B335	251 7935
Rask, Raimo FT (system. teor., menet. & apuväl.)	T/B345	251 7945
Valtonen, Esko, YL (tilastotiede)	T/B3XX	251 4205
Voutilainen, Pirkko FL (ohj. teor.menet. & apuväl.)	T/B324	251 7938
mvs. Uschanov, Elina FM (perusopetus)	T/B348	251 7948

Assistentit
Hautamäki, Ville FM	T/B356	251 7902
Jetsu, Tuija, FM	T/B359	251 7901
Kamppuri, Minna FM	T/B323	251 7923
Tedre, Matti FM	T/B323	251 7953
Torvinen, Sirpa FL	T/B340	251 5272
Vesisenaho, Mikko KM	T/2D307	251 7982

Suunnittelijat
Marjomaa, Esko FT (Connet)	T/B347	251 7947
Hämäläinen, Wilhelmiina FM (IMPIT)	T/B346	251 7946
Hartikainen, Elina (IMPDET)

Tutoropettaja
Voutilainen, Pirkko FL, leht.	T/B324	251 7938

International student advisor
Ageenko, Evgeny FT, yliassistentti	T/B337	251 7937

PostDoc

Fredriksson, Kimmo FT	T/B346	251 7956
Hauta-Kasari, Markku FT	T/2C110	251 5613
Hiltunen, Jouni FT	T/2C113	251 5615
Martinkauppi, Birgitta TkT	T/2C107	251 5614
Mutanen, Jarkko FT	T/2C109	251 7907
Suhonen, Jarkko FT (tutkimusjohtaja, IMPDET)	T/B335	251 7935


Tutkijat (jatko-opiskelijat)

Akimov, Alexander FM	T/B359	251 7901
Andriachine, Alexei FM	T/2C111
Bednarik, Roman FM	T/2D305	251 7977
Byckling, Pauli FM	T/B322	251 7952
Can, Petra FM	T/BXXX
Gerdt, Petri FM	T/B322	251 7922
Heikkinen, Ville FM	T/2C109	251
Jetsu, Tuija FM	T/2C109	251 7906
Jormanainen, Ilkka FM	T/2D307	251 7981
Kakkonen, Tuomo FM	T/2D105	251 5760
Kohonen, Oili FM	T/2C107	251 5612
Krasavin, Konstantin FM	T/2C109
Kärkkäinen, Ismo FM	T/B356	251 7904
La Russa, Gaetano FM	T/B339	251 5270
Lehtonen, Juha FM	T/2C111	251 7920
Nevalainen, Seppo FM	T/B322	251 7922
Nuutinen, Jussi FM	T/2D308	251 7985
Myller, Niko FM
Podlasov, Alexey FM
Purmonen, Juha FM	T/2C109	251 7907
Randolph, Justus	T/B341	251 79
Saastamoinen, Juhani FL	T/B357	251 7980
Tedre, Matti FM	T/B323	251 7953
Tenhunen, Vesa FM	T/2D305
Timonen, Jari FM	T/2D105	251 5272
Virnes, Marjo FM	T/2D307	251 7981


Dosentit
Ben-Ari, Mordechai PhD (didaktinen tietojenkäsittelytiede) Weizmann Institute of Science, Israel
Hauta-Kasari, Markku FT (spektrikuvantaminen ja spektrikuvankäsittely) Joensuun yliopisto
Järvi, Timo FT (tietojenkäsittelytiede) TuY
Kommers, Piet PhD (opetusteknologia) University of Twente, Alankomaat
Kinshuk PhD (opetusteknologia) Massey University, Uusi Seelanti
Kuittinen, Marja FT (kognitiiviset menetelmät tietojenkäsittelyn opettamisessa) Joensuun yliopisto
Linnainmaa, Seppo FT (tietojenkäsittelytiede) VTT
Sakkinen, Markku FT (olio-ohjelmointi) JY
Tarhio, Jorma FT (tietojenkäsittelytiede) TKK

Laboratorioinsinööri
Hakkarainen, Juha FL	T/B326	251 7926

Amanuenssi
Kettunen, Juha LuK	T/B343	251 7943

Kirjastoavustaja
Sajaniemi, Irmeli	T/B303	251 7965

Toimistosihteerit
Saukkonen, Eeva	T/B328	251 7928
Hyttinen, Merja	T/B329	251 7929
Karhu, Tarja	T/B3XX	251 4207

Kaikkien sähköpostiosoitteet: Etunimi.Sukunimi@cs.joensuu.fi.

9.2 Tietojenkäsittelytieteen ala

Joensuun yliopistossa tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen painoalat ovat opetusteknologia, signaalinkäsittely ja tietojenkäsittelyn kognitio. Opetuksessa tärkeänä alana on myös ohjelmistotuotanto. Tietojenkäsittelytieteen lisäksi laitoksella opetetaan kognitiotiedettä.

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijan perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot ja jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot. Päätoimisesti opiskellen luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa ja sen jälkeen filosofian maisterin (FM) tutkinnon kahdessa vuodessa. Ohjeellinen aikataulu opintojen etenemisestä löytyy laitoksen www-sivuilta. Tärkeintä on edetä opinnoissa järjestelmällisesti aloittaen uusia kursseja sitä mukaa kuin on suorittanut entisiä.

Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot antavat yleiskatsauksen tietojenkäsittelytieteeseen sekä tietotekniikan ja ohjelmoinnin perustaidot. Aineopinnot antavat perustiedot keskeisiltä tietojenkäsittelyn osa-aloilta sekä tietokonetyöskentelyssä tarvittavan rutiinin. Syventävissä opinnoissa erikoistutaan johonkin tietojenkäsittelytieteen alueeseen ja tutustutaan tutkimustyöhön ja raportointiin.

Valmistuneiden tehtävänimikkeitä työelämässä ovat mm. ohjelmistosuunnittelija, systeeminsuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö, tai johtotehtävissä tietohallintopäällikkö. Monet sijoittuvat myös opetustehtäviin tai jatkavat opintojaan tullakseen tutkijoiksi. Tietotekniikan opettajan koulutus antaa pätevyyden toimia perusopetuksen tai lukion ja keskiasteen oppilaitosten opettajana ja valmiudet toimia työelämän koulutustehtävissä.

Tietojenkäsittelytieteen opetus on pääosin kurssimaista ja perustuu luentoihin, harjoituksiin ja harjoitustöihin. Opetusmuotojen tarkoitus on tukea oppimisen eri puolia. Viime kädessä opiskelija itse vastaa siitä, ettei hän laiminlyö mitään työmuotoa - laiminlyönti johtaa väistämättä kokonaistyömäärän kasvuun. Luento helpottaa uusien kokonaisuuksien hahmottamista - aktiivinen oppiminen edellyttää harjoitustehtävien ja -töiden tunnollista suorittamista. Viikoittaisen ajankäytön suunnittelussa auttaa seuraava ohje: jokaista luentotuntia kohti on varattava toinen tunti omaa opiskelua varten ja jokaista harjoitustuntia kohti kolme tuntia kotityötä varten.

Suoritustavat vaihtelevat kursseittain. Erityisesti ensimmäisen vuoden kursseihin liittyy kurssin aikana tehtäviä harjoitustöitä. Niiden tekemiseen on varattava riittävästi aikaa. Useimmat kurssit voi suorittaa (helpoimmin) osallistumalla aktiivisesti harjoituksiin ja käymällä kertauskuulusteluissa. Yksityiskohtaisia tietoja kurssin suoritustavoista ja arvosteluperusteista annetaan luennoilla kurssin alkaessa ja www-sivuilla. Opetuksen kansainvälistymisestä seuraa, että valinnaisissa ja syventävissä opinnoissa opetusta järjestetään englannin kielellä.

Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa myöhempi oppiaines perustuu yleensä aikaisemmin opittuun. Kysymys ei ole pelkästään aikaisemmin opetetun muistamisesta, vaan metodologisesta kypsymisestä seuraavalle tasolle.

Ellei säädöksistä muuta johdu, opiskelija noudattaa opinnot aloittaessaan voimassa olleita tutkintovaatimuksia tai sopii laitoksen johtajan kanssa siirtymisestä uusimpaan opetussuunnitelmaan. Eri vaatimusten mukaisten opintosuoritusten vastaavuudesta päättää tietojenkäsittelytieteen laitos.

9.3 Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)

Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

Orientoivat opinnot		3 op
Atk-passi		4 op
Toinen kotimainen kieli		3 op
Vieras kieli		2 op
Tietojenkäsittelytieteen viestintä		3 op
Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot ja aineopinnot		85 op
Sivuaine		50-60 op
Vapaasti valittavia opintoja		20-30 op
Yhteensä		180 op


Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen	175111	5 op
Ohjelmointi	175112	7 op
Ohjelmointityö	175113	3 op
Diskreetit rakenteet	175114	5 op
Tietokonejärjestelmät	175115	5 op
Yhteensä		25 op


Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot (pääaine)

Tietorakenteet ja algoritmit 1	175211	5 op
Tiedonhallinta	175212	5 op
Proseduraalinen ohjelmointi	175213	4 op
Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia	175214	4 op
Parityö	175215	3 op
Tietorakenteet ja algoritmit 2	175217	4 op
Hajautetut ja samanaikaiset järjestelmät	175219	5 op
Järjestelmäkehitys	175220	5 op
Ohjelmistoprojektityö	175226	8 op
Laskennan teoria	175221	5 op
Tietojenkäsittelytieteen kandidaatintutkielma	175291	8 op
Valinnainen kurssi		4 op
Yhteensä		60 op


Valinnaisia kursseja
Järjestelmäsuunnittelu	175218	4 op
Tietojärjestelmien testaaminen	175224	4 op
Johdatus signaaleihin	175222	4 op
Harjoittelu	175225	4 op

Sivuaineessa suositellaan suoritettavaksi yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op). Vaihtoehtoisesti käyvät kahden sivuaineen perusopinnot (2´25 op).

Syventäviä opintoja ei yleensä tule sisällyttää luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon. Luonnontieteen kandidaatin 180 op tutkintoon mahdollisesti sisällytettäviä syventäviä tai muita opintoja ei voi sisällyttää enää maisterin tutkintoon. Näin ollen luonnontieteen kandidaatin tutkinto suositellaan suoritettavaksi minimilaajuisena (180 op) ja ylimenevät opinnot säästettäväksi filosofian maisterin tutkintoon.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto aineenopettajille

Kuten LuK-tutkinto yllä, mutta aineopintojen osuus on 60 op:n sijasta 45 op. Aineopinnoista Ohjelmistoprojektityötä, Parityötä ja aineopintojen valinnaista kurssia ei vaadita. Opiskelijan tulee olla valittu aineenopettajakoulutukseen suorittaakseen aineenopettajien vaatimusten mukaisen LuK-tutkinnon. Pelkkä LuK-tutkinto ei kuitenkaan vielä anna opettajan pätevyyttä.

Opintojen ohjeellinen sijoittuminen

1. vuosi
1. periodi	Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen	Johdatus ohjelmointiin ^*	Atk-passi
2. periodi	Ohjelmointi	Diskreetit rakenteet
3. periodi	Ohjelmointi (jatkuu), Ohjelmointityö	Tietokonejärjestelmät
4. periodi	Tietorakenteet ja algoritmit 1	Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia
2. vuosi
1. periodi	Tiedonhallinta	Proseduraalinen ohjelmointi
2. periodi	Parityö	Valinnainen kurssi
3. periodi	Tietorakenteet ja algoritmit 2	Viestintä
4. periodi	Hajautetut ja samanaikaiset järjestelmät	Viestintä (jatkuu), (Valinnainen kurssi)
3. vuosi
1. periodi	Järjestelmäkehitys	Ohjelmistoprojektityö
2. periodi	(Valinnainen kurssi)	Ohjelmistoprojektityö (jatkuu)
3. periodi	Laskennan teoria	Kandidaatintutkielma
4. periodi	(Valinnainen kurssi)	Kandidaatintutkielma (jatkuu)

^* Johdatus ohjelmointiin on suositeltava, muttei pakollinen kurssi.

Yllä esitetyn pääainetaulukon lisäksi aikatauluun on sijoitettava sivuaine(et), kieliopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Valinnaisia kursseja voi ottaa useamman kuin yhden. Parityön sijoittuminen riippuu työn aiheesta. Luontevinta on aloittaa parityö heti sen kurssin jälkeen, jonka aihepiiriin työ sijoittuu. Jos opinnot etenevät normaalissa aikataulussa, kolmantena vuonna voi aloittaa syventäviä opintoja edellyttäen, että valitun maisterilinjan esitiedot täyttyvät. Kandidaatintutkielman ja tutkinnon valmistumista ei kuitenkaan kannata viivyttää.

9.4 Filosofian maisterin tutkinto (120 op)

Tietojenkäsittelytieteessä voi suuntautua seuraaville maisterilinjoille:

· Yleinen tietojenkäsittelytiede

· Ohjelmistotuotanto

· Medialaskenta ja optinen teknologia

· Opetusteknologia

· Aineenopettaja

Opiskelija voi muuten vapaasti valita haluamansa maisterilinjan, paitsi aineenopettajakoulutukseen järjestetään erillinen valinta. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon tulee pääsääntöisesti olla suoritettu ennen maisteriopintojen aloittamista. Maisterilinjaa valittaessa on tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma ylemmän tutkinnon opinnoista. Tässä vaiheessa varmistetaan riittävät pohjatiedot ko. linjalle. Pro gradu –tutkielmaa ei voi aloittaa ennen LuK-tutkinnon hyväksymistä.

Kunkin maisterilinjan opinnot koostuvat henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (1 op), pääaineen syventävistä opintojaksoista (60-63 op), pro gradu -tutkielmasta (30 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (26-29 op). Aineenopettajalla laajuudet ovat 40 op syventäviä kursseja ja 20 op pro gradu -tutkielma. Tietojenkäsittelytieteen syventävä opintokokonaisuus koostuu 60-63 op:stä syventäviä opintojaksoja sekä pro gradu –tutkielmasta (30 op).

Mikäli LuK-tutkinnossa on ollut kahden aineen perusopinnot, tulee näistä toisesta suorittaa aineopinnot (35 op) tai suorittaa perusopinnot yhdessä uudessa aineessa (25 op).

9.4.1 Yleisen tietojenkäsittelytieteen maisterilinja

Tietojenkäsittelytieteen maisterilinja painottuu ohjelmointiin, algoritmeihin ja tietojenkäsittelytieteen teoriaan.

Yleisen tietojenkäsittelytieteen maisterilinjan sisältö:

Henkilökohtainen opintosuunnitelma		1 op
Algoritmien suunnittelu ja analysointi	175311	5 op
Tietojenkäsittelytieteen seminaareja		3 op
Erikoistyö		10-20 op
Tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintoja		32-42 op
Pro gradu –tutkielma ja kypsyysnäyte		30 op
Vapaasti valittavia opintoja		29 op
Yhteensä		120 op

Sivuaineista suositellaan suoritettavaksi matematiikasta vähintään perusopintoja (25 op). Lisäksi suositellaan kursseja Todennäköisyyslaskenta Ia ja Ib (4 + 4 op) sekä Diskreetti matematiikka (8 op). Muita suositeltavia sivuaineita ovat mm. fysiikka, metsätieteet, tilastotiede, kansantaloustiede, liiketaloustiede, geoinformatiikka ja kieliteknologia.

9.4.2 Ohjelmistotuotannon maisterilinja

Ohjelmistotuotannon maisteriopintojen tavoitteena on kouluttaa ohjelmistotuottajia suurten ja monimutkaisten ohjelmistojen toteuttamiseen ja hallintaan. Ohjelmistotuotannon maisteriopinnot ovat painotukseltaan käytännönläheisiä ja tähtäävät korkean ammattitaidon omaamiseen vaativissa ohjelmistotuotannon tehtävissä. Tyypillisesti ohjelmistotuottaja määrittelee, suunnittelee, toteuttaa, testaa ja ylläpitää ohjelmistotuotteita ajanmukaisten kehitysympäristöjen, tietokannan hallintajärjestelmien ja ohjelmointikielten avulla. Ohjelmistotuotanto antaa syvällisen ymmärryksen ohjelmistoprosessien toteutuksesta ja hallinnasta.

Ohjelmistotuotannon maisteriopinnoissa voi keskittyä esimerkiksi seuraaviin erityisalueisiin:

· ohjelmistoprosessin parantaminen

· tietojenkäsittelyn kognitio

· ohjelmistojen käytettävyys

· tietokannat

Esitiedot: Järjestelmäsuunnittelu ja Tietojärjestelmien testaaminen

Ohjelmistotuotannon maisterilinjan sisältö:

Henkilökohtainen opintosuunnitelma		1 op
Ohjelmistoprosessin hallinta	175411	5 op
Vaatimusten käsittely	175412	5 op
Valinnaisia ohjelmistotuotannon syventäviä opintoja		20 op
Tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintoja		10 op
Ohjelmistotyöharjoittelu/Ohjelmistotuotannon erikoistyö	175413/175414	20 op
Tietojenkäsittelytieteen seminaari		3 op
Pro gradu –tutkielma ja kypsyysnäyte		30 op
Vapaasti valittavia opintoja		26 op
Yhteensä		120 op

Valinnaisia ohjelmistotuotannon syventäviä opintoja
Tietokannanhallintajärjestelmät	175415	5 op
Ohjelmistomittarit	175416	5 op
Systemoinnin menetelmät	175417	5 op
Ohjelmoinnin empiirinen tutkimus	175418	5 op
Graafisten käyttöliittymien toteutus	175419	5 op
Käytettävyystekniikat	175420	5 op
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu	175421	5 op
Projektinhallinta	175422	5 op

9.4.3 Medialaskennan ja optisen teknologian maisterilinja
(MSc Program in Media Computing and Optical Technology)

Maisterilinja on tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja fysiikan laitoksen yhteinen ohjelma. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle syvällinen ymmärrys nykyaikaisen mediateknologian erään osa-alueen, digitaalisen kuva-analyysin ja kuvankäsittelyn perusteista. Maisteriohjelma tarjoaa tälle alalle paitsi hyvän tietojenkäsittelyllisen ja fysikaalisen perustan, myös sovelluksiin suuntautuneen konkreettisen osaamisen pohjan. Opinnoissa on mahdollisuus perehtyä myös muihin mediateknologian aloihin, kuten äänen ja videon käsittelyyn.

Maisteriohjelmaan tietojenkäsittelytiede pääaineena hyväksymisen edellytyksenä on, että LuK tutkinnossa on pääaineena tietojenkäsittelytiede ja fysiikasta vähintään perus- ja aineopinnot 60 op tai sovelletun matematiikan ja fysiikan perusopinnot 2×25 op. Puuttuvat sivuaineopinnot voi suorittaa myös maisteriopintojen aluksi ja sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Alempi korkeakoulututkinto voi olla suoritettu myös soveltuvalla tekniikan alalla tai AMK:ssa. Tällöin tarvittavat täydentävät opinnot (enintään 60 op) määritellään henkilökohtaisen opintosuunnitelman yhteydessä.

Alalla alkaa syksyllä 2006 myös Opetusministeriön hyväksymä maisteriohjelma. Ohjelmaa kehitetään kansainväliseksi maisteriohjelmaksi ja siksi opetus on myös englanninkielistä.

Medialaskennan ja optisen teknologian maisterilinjan sisältö

Henkilökohtainen opintosuunnitelma	1 op
Algoritmien suunnittelu ja analysointi	5 op
Tietojenkäsittelytieteen seminaareja	3 op
Erikoistyö	15 op

Valinnaisia median ja optisen teknologian opintoja		väh. 30 op
Soveltuvia tietojenkäsittelytieteen, fysiikan, sovelletun matematiikan tai tilastotieteen syventävien opintojen kursseja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan		väh. 10 op
Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte		30 op
Vapaasti valittavia opintoja		26 op
Yhteensä		120 op

Valinnaisia medialaskennan ja optisen teknologian opintoja
Kuva-analyysi	175511	5 op
Kuvantiivistys	175512	5 op
Hahmontunnistus	175513	5 op
Hahmontunnistuksen erikoiskurssi	175514	5 op
Värioppi	190513	4 op
Väriopin harjoitustyöt	175515	3 op
Digitaalinen väri	175516	5 op
Signaalinkäsittely	190413	6 op
Graafisten käyttöliittymien toteutus	175418	5 op
Näyttöteknologiat		5 op
Teollisuusoptiikka		6 op
Optoelektroniikka
Seminaari		3 op

9.4.4 Opetusteknologian maisterilinja

Opetusteknologi suunnittelee, tutkii, kehittää tai toteuttaa tieto- ja viestintätekniikan soveltamista opetukseen, opiskeluun tai oppimiseen. Haasteita on myös tavanomaisen kouluympäristön ulkopuolella, kuten erityisopetuksessa, kehitysmaissa ja henkilöstökoulutuksessa.

Opinnot ovat luonteeltaan monitieteisiä, mutta painottavat oppimista tukevien teknisten ratkaisujen suunnittelua ja kehittämistä. Monitieteisyys edellyttää tarkoituksenmukaisia sivuaineopintoja; opetusteknologin onkin syytä suorittaa vähintään aineopinnot joltain kasvatustieteen alalta.

Opetusteknologian opintoja voidaan jatkaa alan kansainvälisessä tohtoriohjelmassa (www.impdet.org), jota koordinoidaan laitokselta käsin.

Pääsyvaatimukset opetusteknologian maisterilinjalle:

· Tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinto tai

· AMK-tutkinto tietotekniikasta vaadittavin siltaopinnoin tai

· Ulkomailla suoritettu kandidaatintutkinto (Bachelor) tietojenkäsittelytieteestä tai muusta soveltuvasta tieteenalasta.

Opetusteknologian maisterilinjan sisältö:

Henkilökohtainen opintosuunnitelma		1 op
Orientaatioseminaari	175611	1 op
Opiskelulokikirja	175612	6 op
Johdatus didaktiseen tietojenkäsittelytieteeseen	175613	6 op
Didaktisen tietojenkäsittelytieteen tutkimusmenetelmät	175614	6 op
Kokoava seminaari	175615	1 op
Valinnaisia opetusteknologian syventäviä opintoja		20 op
Valinnaisia tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintoja		20 op
Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte		30 op
Vapaasti valinnaisia opintoja		29 op
Yhteensä		120 op
Valinnaisia opetusteknologian syventäviä opintoja
Tietojenkäsittelytieteen historia, filosofia ja estetiikka	175616	5 op
Tieto- ja viestintätekniikan globaalit vaikutukset	175617	5 op
Modernin opetusteknologian perusteet	175618	5 op
Oppimisympäristöjen suunnittelumenetelmät	175619	5 op
Oppimisympäristöjen toteutusteknologiat	175620	5 op
Tieto- ja viestintätekniikan etiikka	175621	5 op
Ongelmanratkaisumenetelmät	175622	5 op
Opetusteknologia yhteiskunnassa	175623	5 op
Koulun tvt-infastruktuuri	175624	5 op

9.4.5 Aineenopettajan maisterilinja

Tietotekniikan opettajan koulutus antaa pätevyyden toimia yläasteen tai lukion ja keskiasteen oppilaitosten opettajana ja valmiudet toimia työelämän koulutustehtävissä. Aineenopettajan maisterilinjalle järjestetään erillinen opiskelijavalinta.

Aineenopettajan maisterilinjan sisältö:

Henkilökohtainen opintosuunnitelma		1 op
Orientaatioseminaari	175611	1 op
Opiskelulokikirja	175612	6 op
Johdatus didaktiseen tietojenkäsittelytieteeseen	175613	6 op
Didaktisen tietojenkäsittelytieteen tutkimusmenetelmät	175614	6 op
Kokoava seminaari	175615	1 op
Valinnaisia opetusteknologian syventäviä opintoja		15 op
Valinnaisia tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintoja		5 op
Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte		20 op
Aineenopettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot loppuun
Vapaasti valinnaisia opintoja
Yhteensä		120 op

Aineenopettajan maisterintutkintoon on sisällytettävä 60 op aineenopettajan pedagogisia opintoja. Tutkintoon on lisäksi sisällytettävä opetettavan sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op).

9.5 Tietojenkäsittelytieteen alan opinnot sivuaineena

Tietojenkäsittelytiede sivuaineena

Perusopinnot	25 op
kuten yllä tietojenkäsittelytiede pääaineena

Aineopinnot	35 op
Tietorakenteet ja algoritmit 1	5 op
Tiedonhallinta	5 op
Muita tietojenkäsittelytieteen aineopintoja	25 op

Syventävät opinnot	30 op
Jonkin maisterilinjan mukaiset pakolliset syventävät opinnot ilman HOPS:ia, pro gradu -tutkielmaa ja erikoistyötä.
Ko. maisterilinjan valinnaisia kursseja siten, että yhdessä pakollisten kanssa laajuus on vähintään 20 op.
Tietojenkäsittelytieteen valinnaisia syventäviä opintoja täydentäen 30 op:een.

Atk-passi

Atk-passi koostuu joukosta kursseja, jotka suoritetaan kukin erikseen. Atk-passista ei saa erillistä kokonaisuusmerkintää. Atk-passiin kuuluvat seuraavat osasuoritukset, jotka merkitään opintosuoritusrekisteriin:

· (a) Mikrotietokoneen käytön perusteet (1 op)

· (b) Tietoverkot ja Joensuun yliopiston atk-palvelut (1 op)

· (c) Tekstinkäsittely (1 op)

· (d) Työvälineohjelmat (1 op)

· (e) Unix-perusteet (1 op)

Jos tutkintoon edellytetään 3 op atk-passin opintoja, tällä kokonaisuudella tarkoitetaan kursseja b-d. Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijan 4 op:n kokonaisuus atk-passista tarkoittaa kursseja b-e.

Kognitiotiede

Kognitiotiede on monitieteinen tutkimusalue, joka pyrkii yhdistämään mm. psykologian, kielitieteen, filosofian ja tietojenkäsittelytieteen ajattelutapoja poikkitieteellisten ongelmien käsittelemiseen. Kognitiotieteen tarkoitus on mallien ja teorioiden avulla kuvata ja selittää tietoilmiöitä, tiedollisia taitoja ja tietoisuutta sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Vaikka pääpaino on ihmisen kognition tutkimisella, myös koneiden ja eläinten representaatiotoimintojen tutkiminen kuuluu kognitiotieteen piiriin. Tietotekniikan kannalta tärkeitä erikoisalueita ovat esimerkiksi käytettävyys, käyttöliittymät, kognitiivinen ergonomia, opetusteknologia ja tekoäly.

Kognitiotieteen opetus hoidetaan Connet-verkoston kautta Suomen virtuaaliyliopiston puitteissa. Opetus tuotetaan pääosin muissa yliopistoissa ja opiskelu tapahtuu modernin opetusteknologian keinoin. Suoritukset ja arvosanakokonaisuudet kirjataan opiskelijan omaan yliopistoon. Joensuun yliopistossa kognitiotiede sijoittuu tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitokselle.

Joensuun yliopistossa kognitiotieteestä voi opiskella sivuaineena perus- ja aineopinnot.

Perusopinnot: Opetus koostuu teoreettisista ja praktisista osioista sekä ns. tähtiluennoista. Vuosittain opetettavista kursseista valitaan vähintään 25 op:n kokonaisuus, jossa on noin 15 op teoreettisia osioita (sisältäen Johdatus kognitiotieteeseen -kurssin) sekä noin 10 op edellä valittujen kurssien praktisia osioita. Kurssivalikoima ilmoitetaan vuosittain kognitiotieteen opetusohjelmassa. Kursseja voi korvata muullakin sopivaksi katsottavalla opetuksella Connetin opettajien harkinnan mukaan.

Aineopinnot: Opetus koostuu teoreettisista ja praktisista osioista sekä ns. tähtiluennoista. Aineopinnot koostuvat perusopintojen lisäksi 35 op:stä kognitiotieteen aineopintojen tasoisia opintoja. Vuosittain opetettavista kursseista valitaan vähintään 35 op:n kokonaisuus, jossa on noin 20 op teoreettisia osioita sekä noin 15 op edellä valittujen kurssien praktisia osioita. Kurssivalikoima ilmoitetaan vuosittain kognitiotieteen opetusohjelmassa. Kursseja voi korvata muullakin sopivaksi katsottavalla opetuksella Connetin opettajien harkinnan mukaan.

Opiskelijavalinta: Kognitiotiedettä otetaan Joensuun yliopistossa opiskelemaan vuosittain rajoitettu määrä opiskelijoita. Tarkemmat tiedot hakumenettelystä ilmoitetaan laitoksen www-sivuilla. Kognitiotieteen kursseja voivat lisäksi suorittaa kaikki opiskelijat mikäli kursseilla on tilaa.

9.6 Opintojen arvosteluperusteet

Opintosuoritukset arvostellaan kuusiportaisella asteikolla, kuten tiedekunnan ohjeessa kuvataan.

1. Opintokokonaisuuksien (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot) arvosana lasketaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna arvosanojen keskiarvona. Pro gradu –tutkielman arvosanaa ei lasketa mukaan syventävien opintojen opintokokonaisuuden arvosanaan.

2. Opintojaksojen arvosanat määräytyvät koevastauksista saatujen pisteiden tai kurssikohtaisesti mainittujen muiden arvosteltavien suoritusten (harjoitustehtävät, portfoliot ym.) summasta tiedekunnan ohjeessa esitetyn arvosanojen määräytymistaulukon mukaan.

9.7 Tietojenkäsittelytieteen opintojaksokuvaukset

Tietojenkäsittelytieteen kursseihin liittyy yleensä harjoituksia, joiden tuntimäärä on noin puolet luentojen tuntimäärästä. Eräisiin kursseihin sisältyy myös pieniä harjoitustöitä. Kurssit suoritetaan, ellei toisin ole sovittu, luentojen mukaan. Kurssikuvauksissa mainittu kirjallisuus on esimerkkinä sen tasoisesta kirjallisuudesta, josta kurssi laaditaan.

Kurssien opetusmuodot ja kurssikuvausten yhteydessä mainitut ohjeelliset tuntimäärät voivat vaihdella vuosittain. Luennoitavien kurssien ajantasaiset kurssitiedot löytyvät kurssikohtaisilta www-sivuilta.

Kurssien laajuudet

4 op:n kurssi koostuu yleensä 26 tunnista luentoja, 14 tunnista harjoituksia ja 1-2 kertauskuulustelusta. 5 op:n kurssi koostuu yleensä 32 tunnista luentoja, 16 tunnista hieman vaativampia harjoituksia, 1-2 kertauskuulustelusta sekä mahdollisesti pienestä harjoitustyöstä. Suoritustavat ilmoitetaan tarvittaessa kullakin opintojaksolla erikseen.

Kieliopintoja

Tietojenkäsittelytieteen viestintä (3 op / 1 ov) 175131

Scientific Writing in Computer Science

Luentoja, harjoituksia, harjoitusaine

Tutustuminen tietojenkäsittelytieteen kirjallisuuden hakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Kukin osallistuja kirjoittaa annetusta aiheesta harjoitusaineen ja pitää omasta aiheestaan esitelmän. Kuhunkin harjoitusryhmään otetaan ennakkoilmoittautumisen perusteella enintään 14 osallistujaa. Tämä opintojakso on tarkoitettu ainoastaan tietojenkäsittelytieteessä tutkintoa suorittaville.

Atk-passi

Atk-passin kursseille on ennakkoilmoittautuminen osoitteessa:

http://cs.joensuu.fi/pages/amanuenssi/instruction/atk-passi/

Mikrotietokoneen käytön perusteet (1 op / 0,5 ov) 175121

Luentoja 4 t, harjoituksia 4 t, harjoitustehtäviä

Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat kertausta ja perustietoutta Windows-käyttöjärjestelmästä. Kurssilla käsiteltävät asiat: tiedostojen luonti ja tallennus, leikepöydän käyttö (tiedostojen siirto ja kopiointi), hakemistorakenne ja tiedostojen käsittely resurssienhallintaohjelman avulla sekä apuohjelmat.

Tietoverkot ja Joensuun yliopiston atk-palvelut (1 op / 0,9 ov) 175122

Luentoja 6 t, harjoituksia 6 t, harjoitustehtäviä

Kurssi sopii opiskelijoille, jotka jo ovat käyttäneet jonkin verran tietokonetta. Kurssilla käsiteltävät asiat: Joensuun yliopiston atk-palvelut, yliopiston sähköposti, Internet palvelut, tiedonhaku Internetistä, virukset ja tietoturva, FTP-tiedonsiirto, ilmaisohjelmien kopiointi sekä yliopiston resurssien etäkäyttö SSH -ohjelmalla.

Tekstinkäsittely (1 op / 0,6 ov) 175123

Luentoja 6 t, harjoituksia 6 t, harjoitustehtäviä

Tekstinkäsittely Word-ohjelmalla. Kurssilla käsitellään tekstinkäsittelyn perusteiden lisäksi mm. sisällysluettelon automaattinen luonti, grafiikkatoiminnot, tyylien hyödyntäminen, asiakirjamallit ja asiakirjastandardi.

Työvälineohjelmat (1 op / 1 ov) 175124

Luentoja 6 t, harjoituksia 6 t, harjoitustehtäviä

Kurssilla opetellaan tekemään esitysgrafiikkaohjelmalla pienimuotoinen seminaariesityksen tukimateriaali, taulukkolaskentaohjelman perusteita taulukoiden ja kaavioiden muodossa sekä peruskäsitteitä kuvankäsittelyohjelmista niin pikseli- kuin vektorigrafiikan osalta.

Unix-perusteet (1 op / 0,5 ov) 175125

Luentoja 4 t, harjoituksia 4 t, harjoitustehtäviä

Kurssilla opetellaan Unix-käyttöjärjestelmän peruskomennot. Kurssi on suunnattu erityisesti tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden tarpeisiin.

Perusopintoja

Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (5 op / 3 ov) 175111

Introduction to Computer Science

.Laaja katsaus, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille ymmärrys tietojenkäsittelytieteen monimuotoisuudesta. Aihepiiriin kuuluu mm. perehtyminen algoritmiseen ongelmanratkaisuun, katsaus ohjelmointiparadigmoihin, yleisesittely perustietorakenteista, tietokannat, tietoverkot, ohjelmistotuotanto sekä yleissilmäys tietojenkäsittelyn sosiaaliseen yhteyteen. Kirjallisuus: esim. J. Glenn Brookshear: Computer Science, An Overview (7th ed.), Addison Wesley, 2003.

Ohjelmointi (7 op / 4 ov) 175112

Programming

Luentoja 40 t, harjoituksia 20 t + 20 t, työ

Yleiskuva ohjelmoinnista. Tutustutaan olio-ohjelmointiin käyttäen Java-kieltä. Kurssin aikana tehdään pieni harjoitustyö. Harjoituksia on runsaasti ja osa niistä on pakollisia.

Ohjelmointityö (3 op / 2 ov) 175113

Laboratory Project on Programming

Harjoitustyö, joka tehdään Ohjelmointi-kurssin aikana/jälkeen. Harjoitustyö osoittaa tekijän hallitsevan Java-ohjelmointia ja ohjelman rakentamista ko kielen ympärille. Esitiedot: Ohjelmoinnin kurssi tai samanaikainen ohjelmointikurssin suorittaminen.

Diskreetit rakenteet (5 op / 3 ov) 175114

Discrete Structures

Kurssin tavoitteena on opettaa matemaattisia peruskäsitteitä ja -työkaluja, joista on hyötyä tietojenkäsittelytieteessä. Tällaisia aiheita ovat mm. propositiologiikka, joukko-oppi, matemaattinen induktio, todistusmenetelmät sekä todennäköisyyslaskennan perusteet. Kurssi auttaa myös kehittämään ohjelmointitaitoja, kun looginen ajattelu ja ongelmien abstrakti mallintaminen harjaantuvat. Erityisesti matemaattisen induktion käsitteestä on hyötyä rekursion ymmärtämisessä ja toimivan rekursiivisen ohjelman laatimisessa.

Tietokonejärjestelmät (5 op / 3 ov) 175115

Computer Systems

Kurssilla opitaan tietokoneen toimintaa alkaen tiedon esittämisestä ja loogisista piireistä konekieliohjelmoinnin alkeisiin. Tietokoneen toiminnallisista osista keskitytään prosessoriarkkitehtuureihin ja muistijärjestelmiin. Tietokonelaitteistoa ohjaavasta käyttöjärjestelmästä opitaan perustehtävät ja rakenne, sekä tietoturvan perusteet. Kirjallisuus: esim. Null, Lobur: The Essentials of Computer Organization and Architecture. Esitiedot (suositus): Ohjelmointi, Diskreetit rakenteet.

Johdatus ohjelmointiin (3 op / 2 ov) 175116

Introduction to Programming

Kurssilla opitaan ohjelmoinnin peruskäsitteet alkeista lähtien ja huolellisesti harjoitellen. Opetuskielenä käytetään Python –kieltä. Kurssi on erittäin suositeltava kaikille ohjelmointia aloittaville ennen Ohjelmointi –kurssia. Kurssia ei voi suorittaa mikäli on aiemmin suorittanut jonkin ohjelmointikurssin. Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin.

Aineopintoja

Tietorakenteet ja algoritmit 1 (5 op / 3 ov) 175211

Data Structures and Algorithms 1

Johdatus algoritmien vaativuuteen. Tietojenkäsittelyssä tavallisimmin käytetyt tietorakenteet ja niiden hyödyntäminen. Tietorakenteiden käyttäminen ja toteuttaminen Java-kielellä. Kirjallisuus: Cormen, Leiserson, Rivest: Introduction to Algorithms, Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis in Java. Esitiedot: Ohjelmointi.

Tiedonhallinta (5 op / 3 ov) 175212

Data Management

Tietokannan suunnittelu, toteutus ja käyttö. Tiedon mallinnus: käsitteelliset mallit, relaatiomalli, ER- ja UML-esitykset. Käsitteellisen mallin muunnos relaatiomalliksi, eheys, relaatioalgebra, rivikalkyyli, funktionaalisten riippuvuudet ja normaalimuodot. SQL-kieli ja sen liittymät isäntäkieliin (Java, PHP), olioiden pysyvyys (sarjallistus, JDO, JDBC), tiedosto- ja hakemistorakenteet. Johdatus XML-tietokantoihin. Tietokantaa käyttävän asiakas/palvelin-, web- ja WAP-sovelluksen toteuttamisperiaatteet. Kirjallisuus: Luentomoniste. Connolly T., Begg C. 2005: Database Systems - A Practical Approach to Design, Implementation and Management. Esitiedot: Ohjelmointi.

Proseduraalinen ohjelmointi (4 op / 2,5 ov) 175213

Procedural Programming

Proseduraalinen ohjelmointiparadigma ja C-kieli. Dynaaminen muistinvaraus ja osoitinten käyttö. Kurssilla laaditaan yksinkertaisia C-ohjelmia ja tutustutaan käsikirjojen rakenteeseen ja esitystapaan. Harjoitustyön oltava hyväksytty ennen kuulusteluun osallistumista. Kirjallisuus: Kernighan, Ritchie: The C Programming Language, 2nd Edition.

Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia (4 op / 2,5 ov) 175214

Human Factors of Interactive Technology

Ihminen-kone-vuorovaikutuksen perusteet. Ammatilliset ja eettiset vastuut. Tietojenkäsittelyn sosiaalinen konteksti. Henkinen/älyllinen omaisuus. Kirjallisuus: ACM Code of Ethics and Professional Conduct (ACM Counsil, 1992). Tietotekniikan ammattilaisen eettinen ohjeisto (Tietotekniikan liitto, 2002). Robert Ayres, The Essence of Professional Issues in Computing, Prentice-Hall 1999. Esitiedot: -.

Parityö (3 op / 2 ov) 175215

Laboratory Project in Computer Science

Kahden opiskelijan yhdessä laatima työ, joka liittyy johonkin aiemmin suoritettuun kurssiin (Tietorakenteet ja algoritmit 1, Tiedonhallinta, Järjestelmäsuunnittelu, Tietorakenteet ja algoritmit 2, Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia). Työhön liittyy itseopiskelumateriaali dokumentoinnissa. Työn dokumentointi on tehtävä tämän ohjeistuksen mukaisesti. Opiskelijoiden vastuuosuudet on eriteltävä selkeästi. Esitiedot: ohjelmointityö ja kurssi, johon työ liittyy.

Tietorakenteet ja algoritmit 2 (4 op / 2,5 ov) 175217

Data Structures and Algorithms 2

Jatko Tietorakenteet ja algoritmit 1 kurssille. Keskimääräinen aikavaativuus, aikavaativuuksien alarajojen todistaminen. Algoritmisuunnittelustrategiat. Verkko abstraktina tietotyyppinä ja verkkoalgoritmit. Ulkoisen muistin käytön analysointi. Joukon totetuttaminen hakupuilla ja hajautuksella. Kirjallisuus: Cormen, Leiserson, Rivest: Introduction to Algorithms, Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis in Java. Esitiedot: Tietorakenteet ja algoritmit 1.

Järjestelmäsuunnittelu (4 op / 2,5 ov) 175218

System Design

Ohjelmistosuunnittelun osalta erityisesti ohjelmistoarkkitehtuurien suunnittelu ottamalla huomioon erilaiset tekniset alustat sekä nykyaikaiset ohjelmointiympäristöt ja suunnittelumallit. Laajojen järjestelmien alijärjestelmäjaon suorittaminen, kerrostaminen ja osittaminen. Rajapinnat, MVC- ja hajautusarkkitehtuurit, rinnakkaisuus säikeiden avulla. Tuoterunkoarkkitehtuuri (product line architecture) ja malliperustainen arkkitehtuuri (MDA). Opastusjärjestelmän rakentaminen. UML-mallinnuskieli. Ohjelmointiympäristönä Java-kieli ja sitä tukevat ohjelmistovälineet. Kirjallisuutta: Bennett, McRobb & Farmer: 2002: Object-oriented Systems Analysis and Design. Braude E.J. 2003: Software Design - From Programming to Architecture. Mikkonen T. & Koskimies K. 2005: Ohjelmistoarkkitehtuurit Kleppe A. et al. 2003: MDA Explained. Esitiedot: Ohjelmointi ja Tiedonhallinta.

Hajautetut ja samanaikaiset järjestelmät (5 op / 3 ov) 175219

Distributed and Concurrent Systems

Luentoja, harjoituksia, harjoitustyö

Johdatus hajautettujen verkkopohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hajautetut algoritmit. Johdatus tietoliikenteeseen ohjelmallisella tasolla. Samanaikaisuuden hallinta. Esitiedot: Tietorakenteet ja algoritmit 1. Kirjallisuus: Tanenbaum, van Steen: Distributed Systems, Bacon: Concurrent systems.

Järjestelmäkehitys (5 op / 3 ov) 175220

Introduction to Software Development

Ohjelmistoprosessi ja ohjelmistoprojektin hallinta. Vaatimusten käsittely. Ohjelmistosuunnittelu yleisesti. Ohjelmistojen testaaminen ja kelpoistaminen. Ohjelmistotuotteen hallinta. Ohjelmiston ylläpito. Järjestelmäkehityksen välineet ja ympäristöt. Ohjelmakomponenttien uudelleenkäyttö. Formaalit menetelmät. Kirjallisuus: Ian Somerville, Software Engineering, 7th Edition, Addison Wesley 2004. Esitiedot: Ohjelmointi, Tietokonejärjestelmät, Tietorakenteet ja algoritmit 1 & 2.

Laskennan teoria (5 op / 3 ov) 175221

Theory of Computing

Kurssi antaa teoreettisen pohjan koko tietojenkäsittelytieteelle: kuinka arvioida ongelman ratkeavuutta ja vaikeutta, ennen kuin ratkaisua ryhdytään laatimaan. Kurssin aikana tutustumme kolmeen laskennanmalliin: äärellisiin automaatteihin, pinoautomaatteihin ja Turingin koneisiin sekä menetelmiin, joilla voidaan tunnistaa laskennallisesti ratkeamattomat ongelmat. Lisäksi opit joukon tehokkaita ratkaisumenetelmiä, joita hyödynnetään mm. elektronisissa laitteissa, hakukoneissa ja ohjelmointikielten kääntäjissä. Kirjallisuutta: Hämäläinen, W.: Hauskaa ja havainnollista laskennan teoriaa, luentomoniste. Hopcroft, J.E., Motwani, R. ja Ulman, J.D. Introduction to Automata Theory, Languages, and Computation, Addison-Wesley, 2001. Sipser, M. Introduction to the Theory of Computation, PWS Publishing Company 1997. Kinber, E. ja Smith, C.: Theory of computing, a gentle introduction, Prentice Hall, 2001. Esitiedot: Ohjelmointi, Diskreetit rakenteet, Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen.

Johdatus signaaleihin (4 op / 2,5 ov) 175222

Introduction to signals

Kurssilla opitaan signaalinkäsittelyjärjestelmän kokonaisuus lähtien erilaisten signaalien mittaamisen fysiikasta ja signaalinkäsittelyn matemaattisesta perustasta sisältäen myös erilaisten signaalien tietojenkäsittelymenetelmien perusteet. Kurssin sisältö: kuva-analyysin perusteet, puheentunnistuksen perusteet, hahmontunnistuksen perusteet, Fourier-muunnos signaalinkäsittelyssä, signaalin diskretointi, fysikaalista mittaustekniikkaa. Kirjallisuus: luentomonisteet ja web-materiaali. Kurssin järjestävät yhteistyössä fysiikan, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitokset.

Tietojärjestelmien testaaminen (4 op / 2,5 ov) 175224

Testing Programs

Testien lajit. Testaamisessa sekä virheiden etsinnässä ja poistossa käytettävät menetelmät. Testaamisen lopettamiskriteerit. Esitiedot: Ohjelmointi ja Proseduraalinen ohjelmointi.

Harjoittelu (4 op / 2,5 ov) 175225

Practical Training in Computer Science

Kahden kuukauden harjoittelu, joka sisältää ohjelmointia ja/tai suunnittelua. Tämä opintojakso on tarkoitettu ainoastaan tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijalle. Ennen harjoittelun aloittamista siitä tehdään harjoittelusopimus. Esitiedot: tietojenkäsittelytieteen perusopinnot.

Ohjelmistoprojektityö (8 op / 5 ov) 175226

Software Project

Laaja ryhmässä tehtävä projektityö, jonka tulos tulee mahdollisuuksien mukaan todelliseen käyttöön. Työn aiheet voivat olla yliopistoympäristöstä tai yrityksistä. Työhön tulee mahdollisuuksien mukaan sisältyä suunnittelua ja ohjelmointia. Työhön liittyvät viikoittaiset palaverit, joissa on mukana työtä ohjaava opettaja. Työn dokumentoinnille asetetaan korkeat vaatimukset. Ohjelmistoprojektityö suoritetaan samaan aikaan Järjestelmänkehitys –kurssin kanssa. Opintojakson alussa pidetään alkuluentoja. Esitiedot: Proseduraalinen ohjelmointi, Tiedonhallinta, Tietorakenteet ja algoritmit sekä Parityö.

Tietojenkäsittelytieteen kandidaatintutkielma (8 op / 5 ov) 175291

Alkuluentoja, seminaari

Tieteellinen tutkielma tietojenkäsittelytieteen alalta. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmän pito tutkielmaseminaarissa. Perehtyminen kirjallisuuden hakuun ja käyttöön. Tieteenalalle ominaisten kirjoitussääntöjen omaksuminen. Kandidaatintutkielma tehdään valmiiksi seminaarin aikana. Seminaari ajoittuu kandidaatintutkinnon kolmannelle vuodelle periodien 3. ja 4. ajalle. Esitiedot: Tietojenkäsittelytieteen viestintä. Kypsyysnäyte on oltava hyväksytty ennen tutkielman arvostelemista.

Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte (0 op / 0 ov) 175292

Bachelor’s Essay

Tutkielman laadittuaan tulee opiskelijan ennen tutkielman hyväksymistä suorittaa siihen liittyvästä aiheesta kirjallinen kypsyysnäyte, jonka tulee osoittaa hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa ja perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin.

Syventäviä opintoja

Valinnaisten syventävien kurssien luetteloa täydennetään myöhemmin. Lukuvuonna 2005-2006 luennoidaan vielä vanhojen tutkintovaatimusten mukaisia laudatur-kursseja. Alla mainittuja kursseja luennoidaan aikaisintaan lukuvuonna 2006-2007. Valinnaisia kursseja luennoidaan pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Tässä mainittujen kurssien lisäksi laitoksella vierailee vuosittain vaihtelevasti vierailevia opettajia, joiden kurssit ovat kertaluontoisia.

Tietojenkäsittelytieteen seminaari (3 op / 2 ov)

Seminar in Computer Science

Katso tarkemmat tiedot www-sivuilta. Lukukausittain järjestetään seminaareja, joissa opiskelijat, opettajat, tutkijat ja vierailijat esittelevät opinnäytetöitään ja tutkimuksiaan. Hyväksytty seminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista ja esitelmän pitoa seminaarin pitäjän kanssa sovittavalla tavalla

Algoritmien suunnittelu ja analysointi (5 op / 3 ov) 175311

Design and Analysis of Algorithms

Algoritmin käsitteen täsmentäminen ja algoritmin laskennallisen vaativuuden analysoiminen. Algoritmien suunnitteluperiaatteita ja niiden soveltaminen tietojenkäsittelytehtäviin. Kirjallisuus: Cormen, Leiserson, Rivest: Introduction to Algorithms. Esitiedot: Tietorakenteet ja algoritmit 2, Laskennan teoria.

Rinnakkaislaskenta (5 op / 3 ov) 175312

Parallel Computing

Rinnakkaislaskennan ja rinnakkaisalgoritmien perusteet. Yleisimmät rinnakkaislaskennan mallit ja standardit. Rinnakkaiskonearkkitehtuurit. Rinnakkaisalgoritmien suunnitteluperiaatteita, analysointimenetelmiä sekä algoritmien suoritettavuuden arviointi erilaisissa rinnakkaisarkkitehtuureissa. Kirjallisuus: Jaja: Introduction to Parallel Algorithms. Almasi, Gottlieb: Highly Parallel Computing, 2nd ed. Esitiedot: Algoritmien suunnittelu ja analysointi, Tietokonejärjestelmät.

Ohjelmistoprosessin hallinta (5 op / 3 ov) 175411

Software Process Management

Ohjelmistoprosessin käytännöt, joilla hallitaan organisaation liiketoiminnallisten tavoitteiden mukaisten ohjelmistotuotteiden ja -palvelujen tuottamista. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee ohjelmistotuotannon prosessit ja osaa käyttää hyväksi prosessien parantamismalleja. Ohjelmistotuotannon prosessit ja kyvykkyysmallit. Kirjallisuus: ISO 15504 -standardiluonnos, Ian Somerville, Software Engineering, 7th Edition, Addison Wesley 2004. Esitiedot: Järjestelmäsuunnittelu, Tietojärjestelmien testaaminen, Järjestelmäkehitys.

Vaatimusten käsittely (5 op / 3 ov) 175412

Requirements Engineering

Vaatimustenhallinnan merkitys ohjelmistotuotannossa. Vaatimustenhallinta prosessina: vaatimusten kerääminen, analysointi, dokumentointi ja validointi. Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset. Vaatimusten mallintaminen käyttötapauksina. Kirjallisuus: Bray, An Introduction to Requirements Engineering. Kovitz, Practical Software Requirements.

Ohjelmistotyöharjoittelu (20 op / 10 ov) 175413

Software Engineering Training

16 työviikon harjoittelu tietotekniikkaa hyväksikäyttävässä yrityksessä tai laitoksessa vaativissa ohjelmointi- tai ohjelmistosuunnittelutehtävissä. Ennen harjoittelun alkamista opiskelijan on saatava hyväksyntä harjoittelusuunnitelmalleen, josta ilmenevät työpaikka, työpaikan kelpoisuus ohjelmistotyöharjoittelua varten, työtehtävät ja työn ohjaaja. Harjoittelujakson päätyttyä opiskelija jättää työtodistuksen, jossa ilmenee työn laatu, sekä lyhyen selostuksen tehdystä työstä. Esitiedot: LuK-tutkinto, Ohjelmistoprosessin hallinta, Vaatimusten käsittely.

Ohjelmistotuotannon erikoistyö (20 op / 10 ov) 175414

Special Project in Software Engineering

Opintojakso on vaihtoehtoinen Ohjelmistotyöharjoittelun kanssa. Laaja käytännöllinen harjoitustyö, joka sisältää tyypillisesti suunnittelua ja ohjelmointia. Työ suoritetaan Ohjelmistotuotannon maisteriopintojen harjoitustyövaatimusten mukaan. Katso tarkemmat tiedot www-sivuilta. Työ on itsenäinen ja työaiheet liittyvät useimmiten tietojenkäsittelytieteen laitoksella harjoitettavaan tutkimukseen.

Tietokannanhallintajärjestelmät (5 op / 3 ov) 175415

Database Management Systems

Tietokantojen suunnittelun teoriaa. Hajautetut ja replikoidut tietokannat. Transaktioiden hallinta. Olio- ja oliorelaatiokannat. Tietovarastotekniikka (data warehousing). XML-kannat. Tiedonsaantimallit. Kirjallisuus: Luentomoniste. Connolly T., Begg C. 2005: Database Systems - A Practical Approach to Design, Implementation and Management. Elmasri R., Navathe S.B. 2003: Fundamentals of Database Systems. Nock C. 2004. Data Access Patterns. Esitiedot: Tiedonhallinta.

Ohjelmistomittarit (5 op / 3 ov) 175416

Software Metrics

Mittauksen merkitys ohjelmistotekniikassa. Ohjelmiston koon ja rakenteen mittaaminen. Ohjelmiston luotettavuuden ja laadun mittaaminen. Työmäärän ja kustannusten estimointi. Tavoitepohjainen mittausprosessi. Mittauksen apuvälineet. Esitiedot: Järjestelmäsuunnittelu.

Systemoinnin menetelmät (5 op / 3 ov) 175417

System Development Methodologies

Erilaisten näkökulmien, menetelmien ja teorioiden esittely ja soveltaminen. Mallinnus (liiketoiminta, tietojärjestelmät). Metamallinnus. Mallinnuskielet. Esitiedot: Järjestelmäsuunnittelu.

Ohjelmoinnin empiirinen tutkimus (5 op / 3 ov) 175418

Empirical Studies of Programming

Kuva ohjelmoinnista kognitiivisena toimintana. Kyky arvioida ohjelmoinnin menetelmiä ja apuvälineitä kognitiivisten teorioiden pohjalta. Esitiedot: Ohjelmistoprojektityö tai vastaavat tiedot.

Graafisten käyttöliittymien toteutus (5 op / 3 ov) 175419

Graphical User Interfaces

Graafisten käyttöliittymien periaatteet sekä niiden suunnittelu- ja ohjelmointimenetelmät. Eritasoiset työkalut ja apuvälineet.

Käytettävyystekniikat (5 op / 3 ov) 175420

Usability Engineering

Käytettävyyden arviointi- ja mittaustekniikat. Kyky arvioida käytettävyystekniikoita ohjelmistotuotannon prosessien ja ohjelmistoprojektien resurssoinnin kannalta. Kirjallisuus: Deborah Mayhew: The Usability Engineering Lifecycle, Jakob Nielsen, Robert L. Mack (eds): Usability Inspection Methods, Jeffrey Rubin: Handbook of Usability Testing.

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu (5 op / 3 ov) 175421

User-Centred Design

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät ja standardit. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun vaikutukset ohjelmistoprosessiin. Kontekstipohjainen suunnittelumenetelmä. Tavoite: omaksutaan käyttäjäkeskeisyyden merkitys ohjelmistotuotannossa, saadaan tietoa käyttäjäkeskeisistä menetelmistä ja ymmärretään käyttäjäkeskeisyyden merkitys ohjelmistoliiketoiminnalle. Kirjallisuus: Hugh Beyer, Karen Holtzblatt: Contextual Design : A Customer-Centered Approach to Systems Designs, 1997. Terry Winograd , John Bennett, Laura De Young, Brad Hartfield: Bringing Design to Software, 1996.

Projektinhallinta (5 op / 3 ov) 175422

Project Management

Projektityössä tarvittavat käsitteet, menetelmät ja organisaatiot. Projektin perustaminen, suunnittelu, toteutus, ohjaus ja päättäminen. Tukitoimet kuten viestintä, laadunhallinta, riskienhallinta ja mittaaminen. Kirjallisuus: PMI: A Guide to the Project Management Body of Knowledge. Ruuska: Projekti hallintaan. Murch: IT-projektinhallinta.

Kuva-analyysi (5 op / 3 ov) 175511

Image Analysis

Kurssilla opitaan kuva-analyysin perusmenetelmät kuten histogrammin muokkaus, suodatus, kynnystys, segmentointi ja muotojen tunnistus. Tämän lisäksi kurssilla perehdytään kuva-analyysin sovelluksiin ja eräisiin erityiskysymyksiin, kuten käyrän estimointiin, kuvien hakuun ja liikeanalyysiin.

Kuvantiivistys (5 op / 3 ov) 175512

Image Compression

Kurssi perehdyttää kuvantiivistämisen menetelmiin ja kattaa Huffman koodauksen, aritmeettisen koodauksen, ennustavan koodauksen, tilastollisen mallintamisen, kontekstimallin, DCT ja wavelet-muunnoksen, vektorikvantisoinnin ja fraktaaleihin perustuvan tiivistyksen.

Hahmontunnistus (5 op / 3 ov) 175513

Pattern Recognition

Perehdyttää opiskelija hahmontunnistuksen ongelmakenttään, menetelmiin ja hahmontunnistuksen sovelluksiin. Tarkastellaan hahmontunnistuksen eri lähestymistapoja: tilastollista, syntaktista ja neuraalista. Kirjallisuutta: R. Schalkoff: Pattern Recognition. Statistical, Structural, and Neural Approaches. Duda, Hart ja Stork: Pattern Classification, 2nd Edition.

Hahmontunnistuksen erikoiskurssi (5 op / 3 ov) 175514

Special Course in Pattern Recognition

Kurssilla käsitellään joitain hahmontunnistuksen erityiskysymyksiä tai –menetelmiä, kuten ydinmenetelmät, Bayesiläinen hahmontunnistus jne.

Väriopin harjoitustyöt (3 op / 2 ov) 175515

Color Science Laboratory

Kurssilla tehdään käytännön laboratoriotöitä väriopin alalta. Kurssin suoritukseksi voidaan hyväksyä myös väritutkimuksen tutkimusryhmässä tehtävä käytännön työ.

Digitaalinen väri (5 op / 3 ov) 175516

Digital Color

Kurssilla käsitellään värien käsittelyä digitaalisessa ympäristössä. Aluksi käydään läpi myös painotekniikan ja värikuvauksen perusteet. Kurssilla käsiteltäviä asioita ovat mm.: digitaalikuvaus, värinäyttötekniikat ja digitaalitekniikassa käytetyt värikoordinaatistot.

Orientaatioseminaari (1 op / 0,5 ov) 175611

Orientation Workshop

Opetusteknologia- ja opettajamaisterilinjaan tutustuminen; työmuodot, vaatimukset, tavoitteet, rakenne. Didaktisen tietojenkäsittelytieteen tutkimusryhmän esittely. Pro gradu -tutkielman aihepiirin valinta. Pro gradu -tutkielma tehdään joko liittyen didaktisen tietojenkäsittelytieteen tutkimusryhmän väitöskirjaprojektiin (http://cs.joensuu.fi/edtech) tai yhteistyössä oppilaitoksen tai opetusteknologia-alan yrityksen kanssa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta.

Opiskelulokikirja (6 op / 3,5 ov) 175612

Study Log

Opintojen eteneminen, ajankohtaiset ongelmat, tavoitteet ja saavutetut tulokset. Kurssien sisältöjen analyysi ja integroiminen muihin opintoihin ja tulevaan urakehitykseen. Koko maisteriopinnot kattava lokikirja laaditaan multimediamuodossa ja se käsitellään säännöllisissä kokoontumisissa.

Johdatus didaktiseen tietojenkäsittelytieteeseen (6 op / 3,5 ov) 175613

Introduction to Educational Informatics

Mitä on didaktinen tietojenkäsittelytiede? Monitieteellisyyden haasteet. Alan ajankohtaiset näkökulmat. Opintojen ja pro gradu –tutkielman eteneminen; esim. pro gradu -tutkielmien yhteinen ohjaus (mitä gradu pitää sisällään? mikä on hyvä tutkielma? jne). Pro gradu -tutkielman etenemisen esittely vähintään kolme kertaa: (1) tutkimusongelma, tutkimusmetodit ja jäsennys, (2) kirjallisuuskatsaus ja tausta, (3) kokonainen luku. Suoritusmuoto: kuukausittain kokoontuva runkoseminaari johon osallistutaan koko maisteriohjelman ajan (mukana linjan alumneja ja vierailevia tutkijoita). Kirjallisuus: Meisalo, Sutinen, Tarhio (2004) Modernit oppimisympäristöt; Jonassen (2004) Handbook of Research on Educational Communications and Technologies; Adelsberg, Collins, Pawlovski (2002) Handbook on Information Technologies for Education and Training.

Didaktisen tietojenkäsittelytieteen tutkimusmenetelmät (6 op / 3,5 ov) 175614

Research Methods in Educational Informatics

Mitä on didaktisen tietojenkäsittelytieteen tutkimus? Relevanttien tutkimuskysymysten ja ongelmien hahmottaminen. Katsaus tutkimusmetodeihin: kvalitatiivinen, kvantitatiivinen, mixed, kehittävä, triangulaatio. Monitieteellisen tutkimuksen haasteet ja mahdollisuudet. Kirjallisuus: Fincher, Petre (2004) Computer Science Education Research; Creswell (2003) Research Design: Qualitative, Quantitative, and Mixed Method Approaches (2nd Ed.); Yin (1994) Case Study Research: Design and Methods (2nd Ed.); Laurel (2003) Design Research: Methods and Perspectives.

Kokoava seminaari (1 op / 0,5 ov) 175615

Concluding Workshop

Pro gradu -tutkielman ja opiskelulokikirjan julkinen esittäminen, katsaus jatko-opintoihin ja uravaihtoehtoihin.

Tietojenkäsittelytieteen historia, filosofia ja estetiikka (5 op / 3 ov) 175616

History, Philosophy and Aesthetics of Computing

Mitä ovat estetiikka ja filosofia? Mitä on tiede? Mitä on tietojenkäsittelytiede? Mitä ovat tietojenkäsittelytieteen filosofia ja estetiikka? Kurssi esittelee eri näkemyksiä yllämainittuihin aiheisiin, peilaa aiheita tietojenkäsittelytieteen ja -teknologian historian näkökulmasta, ja antaa kuvan ko. kentän laajuudesta ja ongelmista. Suoritusmuoto: essee. Kirjallisuus: Floridi (2003) The Blackwell Guide to the Philosophy of Computing and Information; Campbell-Kelly, Aspray (2004) Computer: A History of the Information Machine; Gelernter (1998) The Aesthetics of Computing; Eglash (1999) African Fractals.

Tieto- ja viestintätekniikan globaalit vaikutukset (5 op / 3 ov) 175617

ICT for Development

Kurssin tavoitteena on tuoda laaja-alaista näkökulmaa tieto- ja viestintätekniikkaan soveltaminen maailmanlaajuisesti. Kurssi keskittyy erityisesti länsimaat-kehitysmaat-akselin mahdollisuuksiin tieto- ja viestintekniikan kannalta. Käsiteltäviä teemoina tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen lähtökohdat, tieto- ja viestintätekniikan rooli erilaisissa toimintaympäristöissä, tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnalliset vaikutukset, opetus ja oppiminen eri kontekstissa sekä teknisten mahdollisuuksien arviointi. Kurssi toteutetaan yhteistyössä afrikkalaisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Suoritusmuoto: verkkoluennot, harjoitustehtävät, pilottiprojekti/tapaustutkimus kehitysmaakontekstissa. Kirjallisuus: Avgerou (2002) Information Systems and Global Diversity; Afele (2003) Digital Bridges: Developing Countries in the Knowledge Economy; Hietanen (2005) University Partnership Network For International Development. Ajankohtaiset artikkelit.

Modernin opetusteknologian perusteet (5 op / 3 ov) 175618

State-of-Art Technologies in Education

Alan haasteet ja mahdollisuudet sekä tuoreimmat tutkimustulokset. Ajankohtaiset teknologiat mm. adaptiivisuus, tekoälysovellukset, mobiiliympäristöt, virtuaaliympäristöt, konkretisoivat teknologiat ja oppimisaihiot. Suoritusmuodot: kirjallisuuskatsaus ja demo.

Oppimisympäristöjen suunnittelumenetelmät (5 op / 3 ov) 175619

Design Technologies

Tutustuminen oppimisympäristöjen suunnittelumalleihin mm. oppijakeskeinen suunnittelu, tietojenkäsittelytieteen ja opetusteknologian suunnittelumallit, oppimisympärstöjen formatiivinen toteutusprosessi. Erilaisten suunnittelumenetelmien vahvuudet ja heikkoudet. Kontekstuaalinen opetusteknologia. Suoritusmuoto: projektityö. Kirjallisuus: Boyle (1997) Design for Multimedia Learning; Reigeluth (1999) Instructional-Design Theories and Models: A New Paradigm of Instructional Theory, Vol. 2; Gagne (2004) Principles of Instructional Design; Duffy, Jonassen (1992) Constructivism and the Technology of Instruction: A Conversation; McPherson, Bapista Nunes (2004) Developing Innovation in Online Learning: An Action Research Framework.

Oppimisympäristöjen toteutusteknologiat (5 op / 3 ov) 175620

Implementation Technologies: sound, visuals, robotics

Oppimisympäristöjen toteutus (materiaalit, välineet). Eri teknologioiden monipuolinen hyödyntäminen. Oppimisympäristöjen tekovälineet. Suoritusmuoto: parityö. Kirjallisuus: Khan (2001) Web-based Instruction; Mayer (2001) Multimedia Learning.

Tieto- ja viestintätekniikan etiikka (5 op / 3 ov) 175621

ICT Ethics

Tieto- ja viestintätekniikan eettisten ongelmien tunnistaminen. Ongelmien analysointi eettisten teorioiden perusteella. Eettinen ongelmanratkaisu. Tietojenkäsittelyn ammattietiikka. Kirjallisuus: Bynum, Rogerson (2003) Computer Ethics and Professional Responsibility; Himanen, Torvalds, Castells (2001) The Hacker Ethic and the Spirit of the Information Age.

Ongelmanratkaisumenetelmät (5 op / 3 ov) 175622

Creative Problem Management

Ongelman määrittely identifioinnista spesifiointiin. Luovan ongelmanratkaisun menetelmät. Ongelmien luokittelu. Ongelmanratkaisuprosessi. Ongelmanratkaisua tukevat ohjelmistot.

Opetusteknologia yhteiskunnassa (5 op / 3 ov) 175623

Educational Technology in Society: context analysis, project management, consulting

Kurssilla käsitellään yhteiskunnan ja kulttuurin, yhteiskunnallisten rakenteiden, instituutioiden ja opetusteknologian välisiä vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteita. Tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja-alainen näkökulma informaatio- ja viestintäteknologian luomista mahdollisuuksista ja ongelmista yhteiskunnassa. Kurssilla paneudutaan lisäksi teknologian sosiaaliseen historiaan, yhteiskuntien sisäiseen digitaaliseen jakautumiseen, informaatiotalouteen ja teknologian käyttöön hallinnan välineenä. Kirjallisuus: Castells (2003) The Internet Galaxy; Shelly, Cashman, Gunter, Gunter (2003) Teachers Discovering Computers, Integrating Technology in the Classroom (2nd Ed.); Seale (2003) Learning Technology in Transition: from Individual Enthusiasm to Institutional Implementation; Ajankohtaiset artikkelit.

Koulun tvt-infrastruktuuri (5 op / 3 ov) 175624

Learning Laboratory at School

Oppilaitoksen tvt-strategia. Opetusteknologian integroiminen koulun eri oppiaineisiin. Koulun verkko- ja laiteympäristön hallinta ja ylläpito. Ohjelmistojen valinta, hankinta, asennus, koulutus ja päivitys. Kirjallisuus: CERI (2001) Learning to Change: ICT in Schools.

Tietojenkäsittelytieteen pro gradu –tutkielma (30 op / 15 ov) 175911

Master's Thesis in Computer Science

Perehtyminen johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan kirjallisuuden ja omakohtaisen työskentelyn pohjalta sekä tulosten itsenäinen esittäminen. Esitiedot: LuK-tutkinto. Hyväksytty tutkielma on toimitettava myös verkkojulkaisemiseen kelpaavassa muodossa. Ohjeet tutkielman sähköisen version tuottamiseksi löytyvät laitoksen WWW-sivuilta.

Tietojenkäsittelytieteen pro gradu –tutkielma (aineenopettajille) (20 op / 10 ov) 175912

Master's Thesis in Computer Science

Kuten yllä.

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte (0 op / 0 ov) 175921

Master's Essay

Tutkielman laadittuaan tulee opiskelijan ennen tutkielman hyväksymistä suorittaa siihen liittyvästä aiheesta kirjallinen kypsyysnäyte tai laatia tutkielmasta lehdistötiedote, mikäli hän jo suorittanut kypsyysnäytteen LuK-tutkinnon yhteydessä.

9.8 Tietojenkäsittelytieteen jatkokoulutus

Tohtorin ja lisensiaatin tutkinto

Tietojenkäsittelytiede pääaineena suoritettavan filosofian tohtorin tutkinnon yleisenä tavoitteena on syvällinen perehtyminen johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalueeseen sekä kyky harjoittaa tietojenkäsittelytieteen tutkimusta.

Filosofian lisensiaatin tutkinto voi tähdätä valmiuksiin tutkia tai kykyyn soveltaa tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia ammatillisissa tehtävissä.

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opiskelijoiksi otetaan filosofian maistereita tai vastaavan koti- tai ulkomaisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joilla on tietojenkäsittelytieteen pääaineopintojen mukaiset tietojenkäsittelytieteen opinnot ja riittävät valmiudet jatko-opintojen harjoittamiseen. Syventävät opinnot on täydennettävä ennen erikoisopintojen aloittamista.

Jatkokoulutus koostuu seuraavista opinnoista:

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opinnot (60 op) 175950

Postgraduate Studies in Computer Science

Tietojenkäsittelytieteen ja/tai muiden tutkimusta tukevien sivuaineiden opintoja henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman mukaan. Näistä vähintään 35 op tulee olla tietojenkäsittelytieteen syventäviä opintoja.

Tietojenkäsittelytieteen väitöskirja 175961 tai

Tietojenkäsittelytieteen lisensiaatintutkimus 175962

Doctor's Thesis or Licenciate's Thesis in Computer Science

Väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta koskevat ohjeet löytyvät tämän oppaan kohdasta 1.5 Tutkinnot.

Joensuun yliopistolla, Kuopion yliopistolla ja Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on yhteinen tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (Eastern Finland Graduate School in Computer Science and Engineering, ECSE). Tutkijakoulun toiminnasta samoin kuin valtakunnallisista tutkijankoulutuskursseista ilmoitetaan tutkijakoulun www-kotisivulla osoitteessa www.it.lut.fi/opiskelu/ecse/ecse.html.

Laitos koordinoi monitieteistä opetusteknologian tutkijakoulua, International Multidisciplinary PhD Studies in Educational Technology, IMPDET. Tutkijakoulun toiminnasta ja tutkijankoulutuskursseista ilmoitetaan tutkijakoulun www-sivuilla osoitteessa http://cs.joensuu.fi/impdet/.