FAQ

Usein kysyttyjä kysymyksiä kurssin käytännön järjestelyistä

Q: Miksi luentomateriaali ei tule verkkoon etuajassa?

A: Siitä yksinkertaisesta syystä, ettei se ole valmista (ja vuorokauden tunteja rajallinen määrä!) :( Kuten aiemmin mainittu, kurssilla ei ole virallista "luentomateriaalia", vaan suositeltavaa on tutustua useisiin lähteisiin - niistä saa erilaisia näkökulmia ja eri lähteet selittävät eri asioita parhaiten. Varsinkaan ongelmalähtöisessä oppimisessa ei suositella "valmiiksi pureskeltua" materiaalia. Jos kovin moni haluaa suomenkielisen luentomonisteen, suosittelen lämpimästi Pekka Orposen luentomonistetta Laskennan teoria. Sitä voi varmaan tilata Epsiloniin myytäväksi?
Ne luentokalvot, jotka ovat saatavilla myös verkossa, ovat luennoimisen tueksi kehitetty runko ja ehdottomasti liian niukkoja koko asian selittämiseen. Omat muistiinpanot ovat aina suositeltavimpia! Informoi, jos kaipaat luentokalvojen latex-pohjia! Viikko-ohjelmasta voit etukäteen seurata, mitä asioita kurssilla on kulloinkin odotettavissa.

Q: Miten kurssi arvostellaan?

A: Voit valita 3 vaihtoehdosta:

1. Ongelmalähtöinen oppiminen, jolloin ongelmaraportit 50%, harjoitukset 25% ja oppimispäiväkirja 25% arvosanasta.
2. Perinteinen systeemi, jolloin kaksi kurssikoetta ja harjoitukset, jolloin harjoituksista 25% pisteistä (1/3 tehtävistä pakollisia, pisteitä kertyy joka tehtävästä) ja kokeista 75%.
3. Loppukoe, jolloin koko arvosana määräytyy kokeen perusteella.

Ongelmalähtöisessä suorituksessa kaikien osioiden täytyy olla suoritettu hyväksyttävästi. Harjoituksista saa pisteitä kuten vaihtoehdossa 2, joka tehtävästä, 1/3 on pakollisia. Kustakin ajallaan palautetusta ongelmaraportista saa 0-3 pistettä, ks. tarkemmin sivulta ongelmat.
Oppimispäiväkirja arvostellaan kurssin lopuksi, mutta se tulee palauttaa viikottain palautteen kulkemiseksi ja prosessin ylläpitämiseksi. Tärkeä hyväksymiskriteeri onkin prosessin jatkuvuus - ts. että palautat joka viikko edes jotakin ajatuksia kurssin tiimoilta. Viikottainen vaihtelu on aivan ymmärrettävää: kirjoitat enemmän tai vähemmän oman aikasi, mielialasi ja oppimisesi mukaan. Oppimispäiväkirjan arvioimisesta on vaikea antaa tiukkoja kriteerejä, koska hyvinkin erilaiset päiväkirjat voivat olla hyviä. Katso kuitenkin selostusta hyvän oppimispäiväkirjan piirteistä. Voit myös pyytää jotakuta todella loistavan oppimsipäviäkirjan tekijää vilauttamaan omaansa! Luovuus, oman oppimisen analysointi ja opitun prosessointi ovat valttia!

Q: Saako harjoituksista pisteitä, jos on tehnyt vain pakolliset 1/3?

A: Saa, ihan joka tehtävästä. Tulimme yhdessä tulokseen, että tämä on reiluinta. Mutta mitä enemmän teet, sitä paremmin opit! Ethän opiskele vain arvosanaa tai läpipääsyä varten!

Q: Millaisia ongelmaraporttien pitää olla?

A: Ongelmien erilaisuudesta johtuen tarkkoja ohjeita on vaikea antaa, mutta voit katsoa yleisiä ohjeita raporteista.

Q: Saako raportin/päiväkirjan palauttaa postitse?

AEi. Tätä kokeiltiin ja se aiheutti kaaoksen. Opettajan ja omien raporttienne suojelemiseksi palautus printattuna, maananatain luennoilla, tai samana päivänä käteen/lokeroon. Sairaus on ainut pätevä syy tehdä poikkeus ja silloinkin ehdottomasti jossain universaalissa tiedostoformaatissa, joiksi on julistettu ps, pdf ja ascii-teksti.

Q: Voisiko tämän esimerkin pistää verkkoon?

A: Toki! Mielellään, kunhan joku piirtää sen puhtaaksi... Voin vaikka palkita ekstrapisteillä oppimateriaalin tuotokseen osallistuneita! On ilo ottaa luennoilla esimerkkejä "lennosta", mutta valitettavasti aika ei riitä niidenkin editoimiseen. Toinen vaihtoehto on pitäytyä vain valmiin materiaalin esimerkeissä, jolloin luennoilla ei tarvitse kopioida mitään - olisiko se parempi?

Q: Pitääkö jokaisella olla kotona internet-yhteys?

A: Ei - ei opettajallakaan ole :( Ehkäpä kysymys 1 vastaa tähänkin ongelmaan.

Q: Pitääkö tällä kurssilla osata C:tä/Javaa/Modula2:a/Schemeä/tms?

A: Mitään erityisiä ohjelmointitaitoja ei tarvita, Pascal riittää vallan hyvin, muutenkin kannattaa suosia "tuttuja" kieliä kuten C, C++, Java (ohjaaja ymmärtää koodiasi ja opittava asia ei huku oudon kielen sekaan). Ohjelmointitehtäviä on jonkin verran, jotta asioiden yhteys todellisuuteenkin pysyisi mielessä. Minkään erityisen kielen taitoja ei kuitenkaan tarvita sen enempää harjoituksissa kuin ongelmissa. Ongelmien kohdalla tehtävässä mainitun kielen voi aina vaihtaa tutummaksi ja ryhmältä tai ohjaajalta voi aina kysyä, mistä kielen piirteestä on kyse. (Tarkasteltavat piirteet pyrkivät olemaan "universaaleja" eri kielille, esim. funktion määrittely, silmukka, ehtolause.)